Pyydän ensimmäiseksi kovasti anteeksi, että saimme julkaistua kertomuksen Lahden messuista vasta nyt! Kirjallinen osuus on ollut valmiina jo hyvä aikaa, mutta kesti hetken että saimme vielä kuvat mukaan. Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan, eikös? ;)
Tässä siis hiemaan tarinaa tiistaista ja keskiviikosta. :)
Tiistai 5.4.2011
Kaikki heräsivät aamulla aikaisin valmistautumaan noin neljän tunnin ajomatkaan. Sovimme ohjaavan opettajan Juhan kanssa, että lähdemme lukion pihasta klo 7.00 kohti Lahtea.
Opettajan ilme olisi pitänyt saada kameralle, kun hän näki yrityksen tavaramäärän mikä meillä oli mukana! :D No ei meillä nyt niin erityisen paljon tavaraa ollut, mutta oma pöytämme vei aikamoisen tilan. Pöydän jalat nimittäin teimme säilykepurkeista ja ylijäämäpleksistä kierrätyshengessä. :)
Takaluukku täytettiin yrityksen tavaroilla ja auton etupenkille ahtasimme kaikkien matkalaukut sekä päällimmäiseksi pleksin. Istuimme kaikki kolme sitten takapenkillä vieri vieressä. Matka meni hyvin ja kaikkia jännitti kovasti. Luultavasti juuri viimemainitusta johtuen räjähdimme muutaman kerran nauramaan ihan hillittömästi kun pohdimme kaikkia skenaarioita mitä messupaikalla voi tapahtua. Tosin kokouksissammekin nauramme yleensä poikkeuksetta. :)
Matkalla on mukavaa! |
Päästyämme perille aloimme etsiä parkkipaikkaa ja lopuksi löysimmekin itse tapahtuman parkkipaikat. Saatuamme auton parkkiin läksimme ilmoittautumaan ja tutustumaan Koulutuskeskus Salpaukseen. Saimme kaulaamme NY-messupassit(kuvassa) ja kangaskassit, jotka olivat täynnä tapahtumaan liittyviä lehtisiä ja papereita. Noudettuamme tavarat autolta olikin jo ruoan aika.
Eetu ja minä esittelemme messupasseja. Eetun paita ja minun harmaa trikoomekkoni ovat Monosta, jakku kirppikseltä. |
Salla sisäänkäyntioven vieressä. Sallan tunika ja kengät ovat Monosta. :) |
Lounaan jälkeen suuntasimme isoon saliin, Wanhaan Teatteriin, jossa pidettiin tapahtuman avajaistilaisuus. Avajaisten aluksi tuli tarkempaa infoa aikatauluista, ja sen jälkeen Juhana Helmenkalastaja pääsi puoleksi tunniksi ääneen. En voi sanoin kuvailla kuinka huikea hänen esityksensä oli! En ole ikinä, koskaan, milloinkaan ollut missään niin mahtavassa tilaisuudessa kuin nyt. Juhana piti puolituntisen opetustuokion ensivaikutelmasta. Ja kuten sanottu, tämä tuokio oli siis aivan mieletön! Tämä jäi yhtenä mahtavimmista hetkistä koko tapahtumasta mieleen. :) Lisäksi kaikki Juhanan neuvotkin jäivät toki hyvin mieleen, kiitos havainnollistuksien. En vain voi kehua tarpeeksi.
Avajaisten alkua. |
Avauksen jälkeen oli vuorossa yritysesittelyt. Peruskoululaiset pitivät esitykset suomeksi tai ruotiksi ja me toisen asteen opiskelijat pidimme esityksen englanniksi. Meillä oli etukäteen vaikeuksia lähettää esitystämme Lahteen tapahtumien järjestäjille, joten laitoimme pelkän nettilinkin josta esityksen löytää.
Kuitenkin vuoromme koittaessa saimme tietää, että esitystämme ei heillä jostain syystä ollut. Onneksi minulla oli esitys purettuna muistitikulla - mutta kuinka ollakaan, se ei toiminut! Loppujen lopuksi saimme näytettyä esityksen sitten internetistä. Tämän ajan kaikki auditoriossa olleet (tuomarit, muut ny -yritykset, vieraat, kaikki) joutuivat odottamaan kun sähläsimme ja voin sanoa että nolotti! Näiden vastoinkäymisten jälkeen olimme "hiukan" hermostuneita ja paniikissa, joten puheosuudet olisivat voineet mennä paremminkin.. Olimme kuitenkin huojunteita että esitys oli ohi.
Seuravaaksi alkoikin sitten tuomarien haastattelun odotus ja jännittäminen. Haastattelu kesti vain viisi minuuttia ja meni mielestämme hyvin, kaikki tuomarit olivat oikein mukavia. :)
Tämän jälkeen oli vapaata aikaa, sai hengähtää sekä käydä syömässä. Aloimme valmistautua ilta seitsemältä alkavaan illalliseen ja sen jälkeen olevaan iltagaalaan. Laitoimme parhaat päälle (tähän väliin huikkaan että ihana Misericordian mekkoni, Terra Planan kengät, sekä Sallan legginsit ovat Monosta) ja nautimme illasta. Illallisen jälkeen jälkiruokaa nauttiessa oli myös upea ekohenkinen muotinäytös!
Illallista odottelemassa. Kiitos kuvan otosta Juhalle! |
Illallisen jälkeen matka suuntasi jälleen Wanhaan Teatteriin ja siellä pidettävään iltagaalaan. Kaikki yritykset menivät aakkosjärjestyksessä kulkien peräkanaa lavan kautta istumapaikoille. Istumapaikkojen alta löytyi hauskat Nuori yrittäjyys -liput, jotka sai tapahtuman jälkeen muistoksi kotiin. :) Kaikki heiluttivat lippuja iloisina gaalassa, hauska lisä mielestäni!
Gaala oli hieno. Sen aikana oli puheita ja palkittiin muutamia yrityksiä. Gaalan jälkeen oli vielä kolme aivan mieletöntä sirkusesitystä! Koulutuskeskus Salpauksessa voi siis ymmärtääkseni opiskella myös sirkusta.
Puoli yhdentoista aikoihin suuntasimme huoneisiimme(eli koululuokkien majoitustiloihin) ja kävimme iltapalan jälkeen yöpuulle. Kaikki olivat hyvin väsyneitä pitkästä ja tapahtumarikkastaa päivästä. Yöunet kuitenkin taisivat jäädä hieman vähäisiksi, olihan koko paikka aivan uusi ja paljon jännittäviä asioita oli tapahtunut ja tulossa seuraavana päivänä.
Keskiviikko 6.4.2011
Aamu valkeni harmiksemme harmaana, mutta paljon kivaa oli päivältä odotettavissa. :) Kävimme aamupalalla ja palasimme huoneisiin pakkaamaan loput tavarat lähtöä varten.
Pääsimme bussikuljetuksilla tavaroinemme itse messupaikalle Kauppakeskus Trioon. Harmiksemme messupaikkamme oli alimmassa kerroksessa hieman hiljaisemmalla alueella. Aloimme kuitenkin odottavin mielin kasaamaan messupaikkaamme, josta tuli lopuksi meidän mielestämme oikein onnistunut ja kiva. :)
Messupaikka valmiina! |
Jokaisesta yrityksestä käskettiin henkilöitä mukaan seuraamaan toisessa kerroksessa pidettävään avajaisinfoon niin, että vähintään yksi henkilö jäisi messuosastolle. Eetu ja minä lähdimme kuuntelemaan mitä avajaisissa kerrottiin ja Salla jäi huolehtimaan osastosta. Kuitenkin palattuamme huomasimme, että tuomarit olivat juuri käyneet osastollamme! Tämä harmitti vietävästi, kun tuomarit olivat vielä sanoneet että kaksi yrityksen jäsentä olisi aina hyvä olla osastolla. Niinpä niin, joskus tällaisia ristiriitoja sattuu.
Kaikki kolme osastomme äärellä. Kiitos taas kuvan ottamisesta Juhalle! |
Muutamista vastoinkäymisistä huolimatta matka oli siis mahtava ja arvokas kokemus! Tulemme muistamaan tämän varmasti pitkään. :)
t. Maria
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti